torstai 27. heinäkuuta 2017

lauantai 8. heinäkuuta 2017

Tsempi 3-vuotta


Onnea Tsem, iki pentu. <3
3-vee aksaa :)

torstai 6. heinäkuuta 2017

Kuuluu

Niin taas ja jälleen kuukaudet kuluu. Välillä tuntuu, että aikaa seuraa lähinnä vierestä katsojana.

Wiuhkis on täyttänyt vuoden. Pikku eläin, sillähän alkaa olla jotain järjen tapaista! Wiuhkiainen on treenannut pikkuisen sitä, vähäsen tota ja osaaminen on juuri niin hajanaista kuin opetettujen asioiden kirjokin. Mutta se on mielettömän siisti oppija, se miettii, toimii ja yhdistelee. Mulla on fiilis että sille voi opettaa mitä vain, jos vain keksin itse miten asia opetetaan. Noutajapuolen jutut ovat vetäneet mua kovasti puoleensa. Meillä on ihana kasvattaja ja pentueporukka, jonka kanssa treenailla. Ei vakavissaan, mutta kehittävästi.

Wiuhkis kävi luustokuvissa, lonkat B/C, kyynärät 0/0, selkä LTV0, VA0.Samalla se sai rokotukset.

Taavi on käynyt keväällä parit aksakisat ja yhden rally voi startin. Agility tökki, mutta rallytokosta saatin hyväksytty voittaja luokan tulos. Pisteitä otettiin vasemmanpuolen seuruun painamisesta. Siinä tuntuu olevan loputon työmaa, että se olisi kisoissa siistiä. Tokoa on treenattu, mutta tunnari on edelleen rikki. Syyttää voi sitä etten vieläkään ole jaksanut alkaa korjaamaan sitä.

Tsempi on aksannut ja tokoillut. Voi hitsinvitsit kuinka siistiä. Sen kanssa treenatessa huomaa hyvin selkeää aikuistumista. Agilityssa mahdottomuusprojekti ylösmeno kontaktit ovat alkaneet toimia radalla. Nytkyn vielä muistasin, että toisin kuin shelteillä, sen puomin käsky on taskii ja aasta tasaa.
Tokossa/tottiksessa rakastan sen virettä. Koko koira tuntuu hymyilevän, kun se saa seurata, noutaa, tulla luokse, tehdä kaukoja, ihan mitä vaan. Metrinen hyppy sujuu ilman kapulaa, kapulan kanssa olisi seuraavaksi treeniin.

Eipä näin pitkää aikaa saa loogisesti kasattua. Aina välillä romahtaa jalat alta. Koska ikävä. Kauhea kauhea ikävä. Mutta on mulla hienot hirmuisan mahtavat koirat nuo elossa olevatkin.

torstai 1. joulukuuta 2016

Rakas Tessu

31.1.2002-25.11.2016

Voi rakas seps, Tessun tassuti. Kuinka on olemassa maailma ilman sinua.

Kilpirauhaskasvain ja siinä vierellä ne kaikki muut patit. Veriarvot missä sattuu. Lopulta syöminen kävi hankalaksi, tassun nostot hitaaksi. Oli aika sanoa kiitos kaikesta, olet niin rakas että sattuu, sinun on aika mennä, enää ei ole vaihtoehtoja muusta parantumisesta.

Tessu voi loppuun asti ihanan hyvin. Vielä lopetus päivänä se halusi tulla naksutteluhetkeen. Halusi palkkio kanat vaikka, muuten viimeisten päivien syöminen oli vaivalloista. Käveli hitaasti tutut kulmat.

Tuntui oikealta ratkaisulta. Mutta silti.

Voi rakas. ;( <3 Tao varmaan odottaa sua siellä.







keskiviikko 31. elokuuta 2016

Elokuuta

Elokuuta vaa.

Taon kuolemasta on  9 kuukautta. Aina kun avaan blogin kirjoittaakseni jotain saan aikaiseksi vaan ikäväahdistuksen. Istuin tässä bussissa ja mietin milloin tää missä sattuu hajoilu loppuu. Se et happi loppuu ja on vaan niin ikävä. Ensin en pystynyt moneen kuukauteen itkemään. Nyt sit senkin edestä.

Joo ajattelin kirjottaa vaa kuulumisia. Ajatukset vaan harhautu.

Ollaan agiliidelty hauskoilla treeniradoilla. Wiuhkiainen pääsi ekoihin aksatreeneihinsä, tosin vahingossa, koska olin unohtanut, että olin ostanut 2 paikkaa. Pikkueläin juoksenteli putkea ja kahta siivekkeiden väliä. Pätevä tyyppi. Tsempin keinu alkaa olla kivalla mallilla. Samoin muut kontaktit. Aan ylösmenot on eniten kesken. Niihin naksuttelen yhden etutassun ylösmeno kontaktin läppäsyä.

Episteltiin Tsempin ja Taavin kanssa (Vihdissä?). Samalla kentällä, missä ekaa kertaa tutustuin agilityyn kasvattitreffeillä Taon kanssa. <3 Taaville haukunräksytän en keskity hylky ja sitten kympillä medi kisaavien voitto. Olipas hauskaa. Saatiin uusi hihna, sopivasti kun Taavi puri yhden poikki samaisella reissulla. Tsempi otti häiriötä niin paljon, että luovutin puolessa välissä. Lisää ulkotreenejä tarvittaisiin selvästi. Päivän veikein osuus oli koirien vaihto Riikan kanssa. Tehtiin möllirata minä tiibetinterrieri Dicalla, Riikka Taavilla. Hirmu viihdyttävää ja kummasti huomaa miten omaa ohjausta on omat koirat oppinut lukemaan. Vieraan kanssa paljon haastavampaa, vaikka Dica kisaa medi3 luokassa.

Kirkkonummella kisattiin virallisia startteja. Parhaaksi tulokseksi Taaville 0,33s yliaikaa, sij 3. Rata oli hauska, mutta ohjasin luvattoman huonosti, jokainen este oli pelastelua. Kepit Taavi aloitti peruuttaen ja kääntyi jatkamaan etuperin. En kestä, Taavi . <3

Wiuhkis on käynyt pentutreeneissä sisarustensa kanssa. Lapsikoira on tutustunut hajutunnistuksen, dobon, tokon, rallytokon, kehäkäytöksen ja temppujen alkeisiin. Dameilla on ihmetelty pikkusen noutojuttuja. Erihauskaa! Pentutreenien parasta antia taitaa pikku wiuhkan mielestä olla silti sisaruspainit, vaikka yhdessä tekeminen onkin hauskaa.

Taavi on ihmetellyt temppujen ja rallytokon parissa. Menin ilmottamaan rallytokokisoihin sekä Taavin että Tsempin kanssa, apua.

Heinäkuun lopussa Taavi täytti 7-vuotta. Voi Taavi, kuinka sä oot ihan aikuinen ja niin hupsu rakas. <3 Sydämen sivuääni on marraskuusta pysynyt 3/6. Ei oireile, mutta sen voisi jossain vaiheessa uudestaan ultrata.

Maailmaa ihmettelemässä, odotetaan lauttaa.

Vihataan yhdessä maailmaa <3 Agi Dica ja Taavi
Uima Dica ja Taavi
voe puupelo

Puistossa

7v <3

Uiminen on melkeen yhtä kivaa kuin agi

Annalan puutarhassa

Vallisaaressa
Välil väsyttää, kun niin kovasti on sosiallistuttu :)
Vesi Wiuh

<3
<3
Wiuhkis 4kk


perjantai 15. heinäkuuta 2016

Agilitya, tokoa, rallytokoa, koiratanssia, kaksivuotias, pentutreffit


1. Pentu on hauska
2. Kesä on niin mun lempivuodenaika
3. Eikai tarvii keskittyy tosissaan yhteen lajiin, kun vähän kaiken höntsääminen on niin kivaa. :D


Wiuhkis on nyt 11vk vanha, noin 10kg painava ja ehkä jotain Taavin korkea. Se on höntsäillyt kaikkea pientä epäolennaista naksuttimella. Se on kiertänyt vallan joka paikassa ja mikä parasta suhtautunut kaikkeen rennosti. Se leikkii mielellään, kantaa tyytyväisenä, kierii, läträä vesikupissa, viskoo kupista ruuat lattialle (video), roikkuu kaikessa ja rakastaa kaikkea. Eri hieno pupelo siis. <3


Isojen kanssa on puuhailtu kaikennäköistä kivaa.

Tessu mummolassa <3
Halusin kokeilla rallytokoa, joten ilmoitin Tsempin ja Taavin epiksiin Vantaalle. Ikinä ei ola tehty kylteillä puhumattakaan rataa, joten rataantutustumisessa esitin ainakin tuhat kysymystä (Olen kyllä joskus lukenut säännöt läpi). Kiitos kärsivällisistä vastauksista. Taavi meni ensin. Ei mitään ihmeellistä. Jostain -1 piste. Tsempi meni vuorollaan myös muuten hyvin, mutta haisteli yhtä kylttiä. Yritin uusia, mutta uusin kaksi kylttiä, josta hyl. Tsempi teki kuitenkin muuten tosi hienosti. Taavi sijoittui 1/31. Taidetaan mennä toistekkin, vaikken vieläkään ole päässyt ihan sisään miksi laji on kerännyt niin paljon suosiota. Josko vaikka sitten tajuisin, kun en olisi enää niin pihalla säännöistä.


Ihka ekat koiratanssi möllit oli vuorossa seuraavana tiistai iltana. On se jännä miten 1,5min voi tuntua jossain pitkältä, kun tokossa pelkkä seuraaminen voi kestää pidempään.   Kaunis tarkoitus oli ehtiä treenaamaan kunnolla, mutta lopulta päädyttiin melko hätäisellä viritelmällä kokeilemaan miten menee. Jännitti niin, että jalat tutisi. Siihen nähden Taavi suoriutui hienosti. Loppua kohden unohdin miten meidän suunnitelma meni ja kertaalleen Taavi törmäsi mun jalkaan, kun unohdin kertoa sille mitä tehdään. Eteen lähetykset vaatisi tosi paljon enemmän rauhaa, nyt haukkui. Yhteen takaperin peruutukseen ei vain ottanut käskyä vastaan. Yleisesti mulla oli paljon isommat avut mitä nämä temput tarvitsisivat, mutta vaatisi selkeästi lisää treeniä saada ketjutetuksi sujuva kaunis kokonaisuus, vaikka yksittäisenä temput toimivat. Olin kuitenkin todella tyytyväinen Taaviin. Tällä sijoituttiin toisiksi neljästä mölli freestyle ohjelmasta ja saatiin kivaa palautetta.
https://www.youtube.com/watch?v=Ki6Sf-2hrb4&feature=youtu.be 

Kun lähes ollenkaan harjoitellut lajit sujui kivasti, käytiin Tammelassa tokokokeessa toteemassa että treenaaminen on aivan turhaa. No hyvä on, ei se turhaa ole, mutta tehtiin huono suoritus, vaikka ollaan treenattu. Hyvää oli seuraaminen ja kaukot. Ruutukin löytyi kivasti. Tuomarina yksi uusista tuomareista ja jäi ihan tosi positiivinen kuva hänestä. Ei auta kuin lisää suunnitellumpaa treeniä. Reissun parhaaksi anniksi taisi jäädä Taavin järviloikat laiturilta. Wiuhkis oli matkassa mukana ja kävi myös tutustumassa järvessä kahlailuun. Se lpääsi leikkimään myös parin vähän vanhemman pennun kanssa.


Tsempi aksaa käytiin epiksissa Ojangossa. Luokkana supermöllihyppäri. Tsem otti aika paljon häiriötä ja päälle ohjasin luvattoman huonosti, joten virheitä kerättiin sen mukaisesti, mutta hauska ilta. Tsempi on treenaillut kiemurajuttuja ja nyt pitänee vahvistaa taas vähän suoraa.


Wiuskis pääsi pentutreenaamaan ja treffaamaan Kirkkonummelle. Hirmuja oli paikalla 8/10. Kiitos järkkäämisestä. Tehtiin vähän rauhoittumisalustaa ja hajunhakua. Piiskahännät juoksi porukkana onnellisena metsässä ja ihmiset söi hyvää ruokaa. Aika täydellistä!




Viime viikonloppuna oli agirotu! Ihan älyttömän hauska viikonloppu hyvässä seurassa. Taavilla 5 medi1 rataa. Mun pitää muistaa ottaa se radalle hyvässä hallinnassa. Temputtaa ja ottaa kontaktiin ennen rataa tai muuten roiskii joka toisen riman. Kepeille lähinnä haukkui mulle, luovutin ja ohjasin kädellä. Ei auta, ei se vielä kisavireessä osaa. Pitää enemmän tehdä korkean vireen treenejä. Tuloslappuihin jäi 5, 10 ja hyl x3. Kaikki radat ois ihan hyvin voitu osata, mutta tällä kertaa ei osattu. Oli silti tosi hauskaa. Autossa nukkui sujuvasti 4 koiraa ja 2 ihmistä. Sunnuntaina jäätiin katsomaan. Tosin mun katsominen jäi vähän vähiin, kun nukahdin kentän reunalle moneksi tunniksi. :D
Tsempi ja Wiuhkis oli mukana kannustamassa. Tsempi on ollut tosi avoin, sitä on halittu ja rapsuteltu ja se on ottanut ihan lunkisti. Wiuhkis nyt rakastaa kaikkia ja siitä oli ihan mahdotonta käsittää ettei kaikkia voi tervehtiä. Naapuritelttaankin se ehti viilettää pikkutassuillaan.


Agirotu viikonloppuna Tsempi vietti 2-vee synttäreitään.Pentu sämpylästä on kasvanut hieno nuorukainen. Kuinka hyvä tuuri ihmisellä voi monta kertaa käydä, että on saanut jälleen yhden näin hienon itselle sopivan koiran. Pidän mun Tsempistä niin valtavan paljon.<3 Iloinen rakastettava viisas höpsö. Tsempi shoppaili isäkoiran ihanan omistajan lähettämällä rahalla itselleen uuden treenilelun. Sen lisäksi että sain superkoiran, olen Tsempin kautta saanut tutustua lisää mahtaviin koiratyyppeihin. Sydän teille ja onnea sisaruksille!




Voisko kesä kestää vaikka 10kk. Loput vuodenajat voitas jakaa sit niihin kahteen. Ai ei, no täytyy nauttia sitten nyt senkin edestä.


maanantai 20. kesäkuuta 2016

Wiuf kiss eli Wiuhkis




Hän on Flatout Hirmu Rakas. Silekarvainen noutaja tyttö 7,5vk.

Pääsin olemaan pentulaatikon äärellä syntymästä alkaen monta kertaa viikossa. En ollut ottamassa pentua pitkään aikaan. Oikeastaan tuntui aivan liian raskaalta kiintyä johonkin koiraan, kun on vielä niin hajalla Taon kuolemasta. Mutta eihän siellä pentulaatikossa pysty olemaan, ilman että väkisinkin kiintyy koko pentulaumaan. Ehdoton ei, en todellakaan tahdo mitään koiraa enää ikinä ainakaan pitkään aikaan, muuttui pieneksi entä jos... Ja juupas eipäs juupas kallistui viikkojen kuluessa vähitellen juuhun. Enhän mä niistä kaikista pysty luopumaan, pienet muruset. Ja kun lopulta viime torstaina varmistui kuka on minun pentu, katosi viimeinenkin epävarmuus. Mulle tuli se pentu, josta alle vuorokauden ikäisenä totesin, että tää on mun lemppari, vaikka mulla ei ollut silloin mitään aikomusta ottaa pentua. :) Olen tosi tosi onnellinen ja kiitollinen että päätin ottaa pennun ja sain Wiuhkiksen. Kiitos Camilla luotosta.<3

Nimi oli pienen kriisin paikka. :D Sata teellä alkavaa, mutta mikään ei tuntunut tarpeeksi oikealta. Lopulta nimi vääntyi Vouhko-touho-touha, touhka, viuhka, viuhku, viuhkis, wiuh-kiss eli Wiuhkis. Kakkosvaihtoehdoksi jäi Tuuve. Kirjain olisi ollut oikea ja tykkän siitä nimestä paljon, mutta pentu näyttää enemmän Wiuhkikselta. Mun kiepin käskysana on Wiuh ja koska mulla tulee flateista ihan eka mieleen lipsuttelu niin kiss perään tuntui juuri sopivalta. :D Siispä hänestä tuli kieppi-suukko. :)

Tsempi ja Tessu tykkää ja leikkii pennun kanssa. Tessu varsinkin on aivan iki-onnellinen, että sille on tuotu tuollainen hauska musta lelu. Taavista pentu saisi pitää kohteliaampaa välimatkaa ja varsinkin luopua hännässä ja housukarvoissa roikkumis yrityksistä. :D